Suomalaisessa historiassa on tunnettuja tapauksia, joissa merkittäviä omaisuuksia on menetetty uhkapelaamisen seurauksena. Seuraavassa tarkastellaan kahta tällaista tapausta: Pyhäniemen kartanon menetys Monte Carlon kasinolla ja Löydön kartanon omaisuuden hupeneminen Nizzassa. On Suomessa tehtykin omaisuuksia pelaamalla, josta osoituksena yli kymmenen miljoonan euron hedelmäpelivoitto netissä. Suomalaiset ovat kuitenkin vahingoniloista kansaa, ja nyt herkuttelemme epäonnisilla tarinoilla korttipelipöydästä.
Pyhäniemen kartanon häviäminen korttipelissä Monte Carlossa
Kartanon historia
Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, ja sen historia ulottuu vuoteen 1467, jolloin se mainittiin ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa. Kartano sai ratsutilan aseman vuonna 1630, mikä merkitsi sille erityistä asemaa ja verovapauksia. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1780, ja se on säilynyt tähän päivään saakka.
1800-luvun lopulla Pyhäniemen kartano oli yksi Suomen suurimmista kartanoista, sen pinta-alan ollessa lähes 10 000 hehtaaria. Kartanon mailla oli 250 lypsylehmää, ja siellä valmistettiin sveitsiläisten juustomestarien johdolla sweizer-juustoa Venäjän markkinoille. Lisäksi kartanossa oli oma sahalaitos, ja vuonna 1900 perustettiin Pyhäniemen Pyörätehdas, joka valmisti muun muassa kärryn- ja tykinpyöriä Venäjän armeijalle.
Uhkapelaaminen ja kartanon häviäminen
Vuonna 1912 kartanon omistaja, varatuomari Oscar Collin, matkusti Monte Carlon kasinoon Monacoon. Matkan aikana hän osallistui uhkapeleihin ja menetti merkittävän omaisuutensa, mukaan lukien Pyhäniemen kartanon. Tämä tapaus on jäänyt historiaan esimerkkinä siitä, kuinka uhkapelaaminen voi johtaa mittaviin omaisuuden menetyksiin.
Kartanon myöhempi historia
Oscar Collinin tappion jälkeen kartanon omistajaksi tuli Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals, joka omisti kartanon vuosina 1912–1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2 000 hehtaaria, jotka jaettiin itsenäistyneille torppareille. Seuraavana vuonna kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen.
1930- ja 1940-luvuilla Pyhäniemen kartano tunnettiin nimellä “Hollolan Hollywood”, sillä siellä kuvattiin useita suomalaisia elokuvia, kuten “Siltalan pehtoori” (1934) ja “Seitsemän veljestä” (1939). Kartanon kulttuurihistoriallinen merkitys on säilynyt vahvana, ja se on toiminut taidenäyttelyiden ja konserttien pitopaikkana.
Löydön kartanon omaisuuden hupeneminen Nizzassa
Löydön kartano, joka sijaitsee Mikkelin lähellä, koki myös merkittäviä menetyksiä uhkapelaamisen vuoksi. Kartanon omistajan Viktor Edvard Tuderuksen uusi vaimo kulutti perheen omaisuuden Nizzassa, pääosin pelaten Monte Carlon kasinolla. Tämän seurauksena Tuderus joutui myymään jopa arvokkaimmat kunniamerkkinsä rahoittaakseen vaimonsa peliharrastuksen.
1900-luvun vaihteessa Löydön kartano vaihtoi omistajaa lähes vuosittain. Vuonna 1906 Ananias Kyyrö osti kartanon ja hoiti sitä perheineen vuoteen 1933 saakka, jolloin kartano ajautui pakkohuutokauppaan. Tämän jälkeen Kansallis-Osake-Pankki (KOP) osti kartanon, ja myöhemmin pankinjohtaja Wäinö Pursiainen hankki sen omistukseensa.
